Täydellinen opas tarratulostimiin vuonna 2026 Tutustu tulostintyyppeihin, tarramuotoihin, nopeuteen ja tarjouksiin. Lue lisää sisältä.

Tarratulostimen valinnassa ratkaisevaa on, mihin tarroja käytetään: pakettilähetteisiin, tuote- ja viivakoodimerkintään, kaapelimerkkeihin, toimiston arkistointiin vai esimerkiksi värillisiin tuotetarroihin. Vuonna 2026 laite- ja tarravalikoima on laaja, ja erot syntyvät erityisesti tulostustekniikasta, tarraformaatista, yhteyksistä sekä siitä, miten luotettavasti tulostin pysyy vauhdissa kiireessä.

Tarratulostimet pienyrityksille

Pienyrityksille tarratulostin on usein osa lähetysten ja varaston rutiineja: osoitetarrat, palautustarrat, hyllypaikat ja tuotteiden viivakoodit. Käytännössä yleisin lähtökohta on 4 tuuman (noin 10 cm) leveä tulostus, joka kattaa tavalliset kuljetusyhtiöiden lähetetarrat. Jos käyttö on satunnaista ja tarroja tulostuu vähän kerrallaan, suorasiirto (direct thermal) on usein riittävä: se ei käytä värinauhaa, mutta lämpöherkkä materiaali voi haalistua ajan myötä. Jos tarrojen pitää kestää paremmin valoa, hankausta tai lämpötilavaihtelua, lämpösiirto (thermal transfer) värinauhalla on varmempi valinta.

Pienyrityksen arkea helpottavat myös liitännät ja ohjelmistot. USB riittää yhdelle työpisteelle, mutta jos tulostin on usean käyttäjän jaettavana, Ethernet tai Wi‑Fi vähentää pullonkauloja. Monet käyttävät tulostusta suoraan verkkokauppa- ja kuljetusjärjestelmistä, jolloin yhteensopivuus (esim. yleiset tulostinkielet ja ajurit) sekä luotettava tarrarullan syöttö ovat tärkeämpiä kuin yksittäinen huippunopeus paperilla.

Kuinka valita oikea tarratulostin

Oikea valinta syntyy kolmesta kysymyksestä: mitä tarroja tulostat, kuinka paljon ja mihin ympäristöön. Tarramuoto ratkaisee mekaaniset ja ohjelmalliset vaatimukset: yleiset lähetetarrat ovat usein 100 × 150 mm, kun taas viivakoodit ja hyllymerkinnät voivat olla kapeita ja pitkiä. Tarkista myös rullan sisähalkaisija ja maksimihalkaisija, koska osa laitteista toimii vain tietyillä rullako’oilla.

Seuraavaksi kannattaa miettiä tulostustarkkuus. 203 dpi riittää moniin lähetetarroihin ja perusviivakoodeihin, mutta pienelle tekstille, tiheille koodeille tai pienikokoisille tuote-etiketeille 300 dpi on usein varmempi. Lisäksi työnkulku vaikuttaa: jos tarroja leikataan automaattisesti, tarvitaan sisäänrakennettu leikkuri; jos tarroja halutaan irrottaa nopeasti, kuorija (peeler) voi säästää aikaa. Teollisemmassa käytössä merkitystä on myös laitteen rungolla, huollettavuudella ja sillä, kuinka helposti tulostuspää ja rullat vaihdetaan.

Budjettiystävälliset tarratulostimet, jotka toimivat hyvin

Budjettiystävällisyys ei tarkoita vain laitteen ostohintaa, vaan kokonaiskustannusta: tarrojen hinta, mahdolliset värinauhat, huolto ja käyttökatkokset. Suorasiirtotulostimet voivat olla edullisia käyttää lähetystarroissa, koska värinauhaa ei tarvita, mutta tarramateriaalin valinta korostuu (laatu, liima, lämmönkesto). Lämpösiirrossa värinauha lisää tarvikekuluja, mutta tulos kestää usein paremmin esimerkiksi varasto-olosuhteissa.

Budjettia ajatellen kannattaa varmistaa myös tarraekosysteemi. Osa laitteista toimii joustavasti eri valmistajien standardirullilla, kun taas osa hyödyntää valmistajakohtaisia kasetteja tai rullia. Standardikokoihin nojaaminen helpottaa hankintaa ja voi parantaa saatavuutta “paikallisista palveluista” ja tarviketoimittajilta. Lisäksi tarkista palautus- ja takuu-ehdot, sillä edullisen laitteen todellinen arvo näkyy vasta, kun se kestää arjen käyttöä.

Nopeus, laatu ja yhteydet käytännössä

Tulostusnopeus ilmoitetaan yleensä millimetreinä tai tuumina sekunnissa, mutta käytännön läpimenoon vaikuttavat myös tarran koko, grafiikan määrä ja tietokoneen tai järjestelmän lähettämä tulostusdata. Suurissa erissä vakaus (tasainen syöttö, tarkka sensorointi, harvat tukokset) on usein tärkeämpää kuin nimellisesti korkein nopeus. Jos tulostat vaihtelevia tarroja, automaattinen kalibrointi ja luotettava “gap/black mark” -tunnistus vähentävät hukkatulosteita.

Yhteyksissä kannattaa erottaa kaksi asiaa: kytkentä ja hallinta. USB on yksinkertainen, mutta verkkoyhteys helpottaa jaettua käyttöä. Joissakin ympäristöissä myös mobiilitulostus tai suora tulostus tabletista on olennainen. Jos tulostin tulee varastoon tai tuotantotilaan, pölyn ja lämpötilan vaihtelun sieto sekä selkeä huoltopolku (tulostuspään puhdistus, rullien vaihto) auttavat pitämään tuotannon tasaisena.

Hinta ja tarjoukset: realistinen kustannuskuva

Todellisessa maailmassa tarratulostimen hinta muodostuu laitteesta, tarvikkeista ja käyttöprofiilista. Pöytämallin suorasiirtotulostin lähetetarroihin on usein edullisempi kuin teollinen lämpösiirtolaite, mutta jos tarvitset kestäviä tarroja tai tulostat paljon joka päivä, järeämpi runko ja värinauharatkaisu voi pienentää keskeytyksiä ja hukkaa. “Tarjoukset” näkyvät tyypillisesti kampanjahinnoissa, pakettidiileissä (tulostin + rullat) tai yritysmyynnin sopimuksissa; vertailussa kannattaa katsoa aina myös rullien ja mahdollisten värinauhojen jatkuvat kustannukset.

Hinnat, maksut tai kustannusarviot tässä artikkelissa perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin, mutta voivat muuttua ajan myötä. Ennen taloudellisten päätösten tekemistä suositellaan riippumatonta selvitystä.

Lopullista vertailua varten kirjaa ylös arvioitu päivittäinen tai viikoittainen tulostusmäärä, tarrojen koko ja vaadittu kestävyys (sisäkäyttö, ulkokäyttö, kemikaalit, lämpö). Näillä tiedoilla voit arvioida, onko järkevintä panostaa perusmalliin, joka hoitaa lähetetarrat vaivattomasti, vai ratkaisuun, joka skaalautuu varasto- ja tuote-etiketöinnin kasvuun. Kun tekniikka, tarramuodot, nopeus ja kokonaiskustannus ovat tasapainossa, tarratulostin tukee prosesseja tasaisesti ilman, että se muodostuu työvaiheiden pullonkaulaksi.